"Omilla aivoilla ajattelu" ei takaa keskustelutaitoja - kirje nro 2

Arvoisa Jürgen,

Kirjoittelen sinulle taas aamukahvin litkimisen lomasta. Toivottavasti ehdimme vielä tavatakin, ennen kuin kahvi ihan väljähtyy. Viime kirjeessäni kerroin löytämästäni tutkimuksesta, joka haastoi näkemyksiäsi ihmisen moraalisen tason suhteesta hänen viestintätyyliinsä.

Tutkimushan käsitteli sitä, kuinka ihmiset viestivät moraalisesti hankalissa ristiriitatilanteissa. Tässä tutkimuksessa seurattiin välienselvittelytyylejä asetelmassa, jossa piti löytää työturvallisuuteen liittyvä kompromissi. Aiheena oli hedelmällisessä iässä olevien naisten työskentely sikiölle vaarallisen lyijyn parissa ja se, miten työntekijöiden ja työnantajien intressit tässä kohtaavat.

Tutkittavat oli jaettu moraalisen kehittyneisyytensä mukaan kolmeen ryhmään: esimoraalisella, sovinnaisella ja itsenäis-periaatteellisella tasolla oleviin. Ensilukemalta hämmästelin jaottelua, joka kuulosti lähinnä apinoiden erottelulta tosi-ihmisten joukosta. Jaottelu kuitenkin pohjautui tutkimuksissa laajasti käytettyyn Defining Issues Test (DIT) -testiin, joten apinasäväys karisi mielestäni melko pian. Lisäksi tutkittavat oli jaettu (oman valintansa mukaan) naisten tai työnantajien puolustajiin.

French ja Allbright olettivat muun muassa sinun teorioihisi pohjaten, että kehittyneimmällä moraalisella tasolla olevat ihmiset keskustelevat diskursiivisesti. Karrikoidusti suomentaenhan tämä tarkoittaa, että omilla aivoillaan ajattelevat osaisivat keskustella fiksusti ja toista huomioiden. Tuloksissa kuitenkin huomattiin, etteivät korkeampien tasojen edustajat käyttäneet diskursiivista viestintätyyliä yhtään useammin kuin matalammilla tasoilla olevat. Päin vastoin, he lipsahtelivat välillä strategiseen keskustelutyyliin, eli runttasivat oman näkemyksensä läpi juttukumppanin kustannuksella. Vastaavasti kävi ilmi (toisin kuin tutkijat olettivat), etteivät matalampien tasojen edustajat käyttäneet strategista viestintätyyliä enempää kuin kuin moraalisesti kehittyneet. Itse asiassa he käyttivät sitä jopa vähemmän. Suomentaen: Jos ihminen on kiltti vain siksi kun käsketään, niin hän saattaa olla hyvinkin miellyttävä ja pätevä keskustelukumppani.

Mielenkiintoista. Tulehan Jürgen pian taas kaffelle, niin jutellaan lisää siitä, miten French ja Allbright tulkitsivat näitä tuloksia ja mistä he arvelivat niiden johtuvan.

Kahvin- ja pullantuoksuisin terveisin

Maria