Jo useampaan otteeseen on kahvipöydässämme keskusteltu Habermasin julkisuuden rakennemuutos-teoriasta. Marian ja herra Habermasin kahvituokiolla keskusteltiin muun muassa siitä, mitä organisaation kannattaa muistaa liittyen sosiaaliseen mediaan ja yritysmaailman mahdollisiin kriisitilanteisiin. Itse aion tänään käyttää aamukahveillamme ajan hyödyksi ja keskustella Jürgenin kanssa yksityisen ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa julkiseen valtaan nykyaikana.
Habermasin rakennemuutos-teorian mukaan yksityisen henkilön mahdollisuus vaikuttaa julkiseen valtaan ei ole periaatteessa mahdollista. Hän esittää, että rakennemuutoksen myötä julkisuus ei olekkaan enää keskustelevan ja järkeilevän yleisön rationaalia tahdonilmausta, vaan eräänlaista ylhäältä päin tuotettua "spektaakkelia". Habermasin teorian mukaan julkinen keskustelu on siirtynyt erilaisten yhteiskunnallisten organisaatioiden sisälle ja niiden väliseksi. Kuitenkin eläessämme "some-vallankumouksen" aikaa, ovat keinot vaikuttaa monet. Kuten Mariakin jo julkisuuden rakennemuutosta käsittelevässä tekstissään sanoi, on sosiaalinen media antanut mahdollisuuden kenelle tahansa tuottaa sisältöä, ilmaista mielipiteitä ja pyrkiä vaikuttamaan. Ei siis ole mahdoton ajatus saada ääntänsä kuuluviin, iästä, asemasta tai asuinpaikasta riippumatta.
On ymmärrettävää, ettei pöydän toisella puolella istuva, yli kahdeksankymmenen vuoden ikäinen herrasmies ole täysin perillä nykyaikaisen sosiaalisen median mahdista. Selitän Jürgenille, että nykyajan sosiaalisen median palveluissa vaikutusvaltaiset henkilöt, aina poliitikkoja ja päättäjiä myöten, ovat meistä ja ideoistamme vain muutaman klikkauksen päässä. Kuitenkin sosiaalisessa mediassa myös raja sen suhteen, kuka on vaikutusvaltainen ja kuka ei, on melkoisen häilyvä. Maailman eniten Twitter-seuraajia on nimittäin teini-idoli Justin Bieberillä, eikä Top5:een tällä listalla mahdu kuin yksi politiikko, Amerikan presidentti Barack Obama. Voiko siis olla, että some-aikakaudella olemmekin kaikki samalla viivalla, kun on kyse vaikuttamisesta? Mikä loppujen lopuksi määrittelee sen, kuka on vaikutusvaltainen sosiaalisessa mediassa ja kuka ei?
Kahvikuppimme rupeavat olemaan jo tyhjillään, ja pyrinkin tiivistämään ajatukseni vielä Jürgenille. Mielestäni sosiaalinen media vaikuttamisen leikkikenttänä on mahdollisuuksia täynnä. Julkisuuteen on vuotanut prinsessatarinoita, joissa kotiäidit ovat saaneet hauskoilla twiiteillään tarjouksia komediasarjojen käsikirjottajilta, nuoret tytöt mallisopimuksia kotitekoisilla kuvillaan, ja teini-ikäiset lahjakkuudet (huom. Justin....) levytyssopimuksia webkameroilla kuvatuista cover-biiseistään. Niin, kuka olikaan se nuori herrasmies, jolla on yli 45 miljoonaa innokasta seuraajaa Twitterissä? Mitäs siihen sanot, Jürgen?
Sanni
Jurgen meni kyllä varmaan sanattomaksi:D Nimittäin siihen suuntaanhan tämä on koko ajan menossa, että yksilötkin pystyvät vaikuttamaan. Tämän viikon Helsingin exculla juuri puhuttiin kuinka Coca Cola ottaa jo kuluttajia mukaan tuotekehittelyyn ja Finnair kertoi kutsuvansa aktiivisia some keskustelijoita workshoppeihin kertomaan ehdotuksia ja parannuksia heidän toimintaansa liittyen. En ihan usko, että olemme kaikki vielä samalla viivalla (vertaa minun ja Obaman facebook kavereita), mutta koko ajan yksilöllä on paremmat mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin.
VastaaPoista