 |
| Tämä plösö pläjäys kuvaa siistin sekavasti mitä olen saanut Vieraastamme irti kuuntelemalla ja lukemalla. |
Lähde:
http://www.permanentculturenow.com/the-self-under-siege-part-5-habermas-and-the-fragile-dignity-of-humanity/
perjantai 11. lokakuuta 2013
Käsitemuistilappu
Vieraamme ei enää ehtinyt luokseni, mutta hän välitti minulle vielä tämän kuvan muistutukseksi kaikesta mitä olen saanut aivoihini viimeisten viikkojen aikana tungettua. Kiitos ja tack Jürgen Habermas!
Lähde:
http://www.permanentculturenow.com/the-self-under-siege-part-5-habermas-and-the-fragile-dignity-of-humanity/
Lähde:
http://www.permanentculturenow.com/the-self-under-siege-part-5-habermas-and-the-fragile-dignity-of-humanity/
Rationalisoitunut maailmankuva
Herra Ystäväiseni saapui siis tänään kanssani myöhäiskahveille. Aiheena meillä oli elämismaailman johdannainen, rationalisoituneen maailmankuvan differentoituminen.
Jürgenin mukaan elämismaailma ei kuitenkaan ole kuin objektiivinen, subjektiivinen ja sosiaalinen maailma. Elämismaailma ei ole ns. oma erillinen maailmansa. Nämä kolme em. edustaa Jürgenin käsitystä "modernin (rationalisoituneen) maailmankuvan differentoitumisesta".
Hän selittää minulle tarkemmin näistä kolmesta maailmasta
1. Objektiivinen maailma - maailma, jota koskee propositionaalinen totuus
2. Subjektiivinen maailma - "kaikkien legitiimisti säänneltyjen interpersonaallisten suhteiden kokonaisuus, josta ei voida esittää proposationaalisesti tosia väitteitä vaan normatiivisesti valideja väitteitä"
3. Sosiaalinen maailma - maailma, josta ei voi esittää propositionaalisesti tosia väitteitä, mutta joita puhuja voi kielellisesti ilmaista toisille
Jürgen tuo ilmi, että modernille persoonille maailmankuvien rationalisoituminen on tärkeä yhteiskunnallinen edellytys. Hän myös sanoo, että maailmankatsomusten privatisoituminen on maailmankuvien rationalisoitumisen eli järkiperäistymisen prosessia.
Meidän täytyy siis toisin sanoen osata tuntea itsemme, ympäristömme ja ajatuksemme. Meidän täytyy osata tulkita, muokata, suodattaa, vastaanottaa ja ymmärtää, jotta mikään teorioista toimisi.. Hmm..
Höh. En taida vielä ihan olla valmis tähän rationalisoitumiseen.
Huomenna nähdään viimeistä kertaa!
Melike
Lähteet:
http://www.academia.edu/4453065/Modernin_persoonan_erityispiirteet_ja_sen_kasvatus
http://www.academia.edu/2522753/Habermasin_kolme_maailmaa_ja_elamismaailma_-_Luku_kirjassa
Jürgenin mukaan elämismaailma ei kuitenkaan ole kuin objektiivinen, subjektiivinen ja sosiaalinen maailma. Elämismaailma ei ole ns. oma erillinen maailmansa. Nämä kolme em. edustaa Jürgenin käsitystä "modernin (rationalisoituneen) maailmankuvan differentoitumisesta".
Hän selittää minulle tarkemmin näistä kolmesta maailmasta
1. Objektiivinen maailma - maailma, jota koskee propositionaalinen totuus
2. Subjektiivinen maailma - "kaikkien legitiimisti säänneltyjen interpersonaallisten suhteiden kokonaisuus, josta ei voida esittää proposationaalisesti tosia väitteitä vaan normatiivisesti valideja väitteitä"
3. Sosiaalinen maailma - maailma, josta ei voi esittää propositionaalisesti tosia väitteitä, mutta joita puhuja voi kielellisesti ilmaista toisille
Jürgen tuo ilmi, että modernille persoonille maailmankuvien rationalisoituminen on tärkeä yhteiskunnallinen edellytys. Hän myös sanoo, että maailmankatsomusten privatisoituminen on maailmankuvien rationalisoitumisen eli järkiperäistymisen prosessia.
Höh. En taida vielä ihan olla valmis tähän rationalisoitumiseen.
Huomenna nähdään viimeistä kertaa!
Melike
Lähteet:
http://www.academia.edu/4453065/Modernin_persoonan_erityispiirteet_ja_sen_kasvatus
http://www.academia.edu/2522753/Habermasin_kolme_maailmaa_ja_elamismaailma_-_Luku_kirjassa
Habermasin elämismaailma
Jürgen soittaa sovitusti ovikelloani aamulla yhdeksältä. Edellisestä yöllisestä tapaamisestamme ei ole kulunut kuin tunteja. Jatkamme nyt kuitenkin virkeämmällä mielellä hänen oppeihinsa tutustumista. Törmäsin itse aikaisemmin Jürgenin elämismaailman käsitteeseen ja halusin tietää lisää aiheesta.
Elämismaailman käsite tulee alunperin Edvard Husserlilta ja Alfred Shcütziltä. Habermasin elämismaailma on diskurssiin osallistuijien yhteisesti jakama tulkintanäkymä. Hän kertoo, että elämismaailma on kiinnitetty niiden tulkintojen kokonaisuuten, jotka yhteisön jäsenet jakavat taustaoletuksina. Elämismaailman taustaoletukset eivät kuitenkaan voi koskaan tulla tietoisen kriittisen harkinnan kohteeksi.
Elämismaailmassa puhujat viittaavat faktoihin, normeihin ja omiin sielun tiloihinsa. Näitä viittauksia käytetään eri "maailmoissa" tai maailmankuvissa, kuten Jürgen niitä kutsuu. Hän kertoo, että kun puhuja esittää elämismaailmassa väitteen ulkoisesta maailmasta, muut arvioivat väitettä kyseisen maailman pätevyysvaatimuksella, totuudella. Kun taas puhujan väite tulee tämän sisäisestä maailmasta, on pätevyysvaatimus arviointiin autenttisuus. Kolmannessa tapauksessa kun puhuja esittää väitteen koskien sosiaalisen maailman normeja, arvioidaan sitä oikeudellisuuden pätevyysvaatimuksella.
Ulkoisesta maailmasta tulevassa väitteessä on kyseessä objektiivinen maailma, sisäisestä maailmasta puhuttaessa on kyse sosiaalisesta maailmasta ja sosiaalisen maailman normeissa on kyse subjektiivisesta maailmasta.
Okei. Nyt tämä alkaa pikkuhiljaa aueta minulle. Elämismaailman sisällä siis on olemassa erilaisia "maailmoja". Tai siis näitä maailmankuvia.
Jürgen sanoo minulle, että vasta kun nämä kolme maailmaa on eriytynyt, me pystymme muodostamaan "reflektiivisen ja formaalin maaailman käsitteen". Näin me pystymme aina erikseen valita lähestymistapamme puhujan väitteeseen. Pystymme erikseen katsomaan väitettä puhujan näkökulmasta, ulkopuolisena tai vastaanottajana. Kaikki nämä ovat kytköksissä maailmankuviin.
Elämismaailmassa keskustelijat voivat kritisoida ja vahvistaa kolmea maailmaa koskevia väitteitä, sovittaa niitä koskevia erimielisyyksiä ja saavuttaa yhteisymmäryksen.
Jotta tätä teoriaa voisin soveltaa käytäntöön, vaatisi se aika kovia ponnisteluita ainakin tavallisesa keskustelussa. Tutkimuksessa tämä voisi kuitenkin auttaa Habermasin tiedonintressien lailla arvovapaaseen tutkimuksen tuottamiseen.
Aamu sujui nopeasti Jürgenin seurassa. Pyysin häntä tänään myös myöhäiskahveille, sillä tiukka aikataulu alkaa painamaan päälle. Hän sanoi tulevansa.
Näkemisiin siis!
Melike
Lähteet:
http://www.academia.edu/2522753/Habermasin_kolme_maailmaa_ja_elamismaailma_-_Luku_kirjassa
http://filosofia.fi/node/5305
Elämismaailmassa puhujat viittaavat faktoihin, normeihin ja omiin sielun tiloihinsa. Näitä viittauksia käytetään eri "maailmoissa" tai maailmankuvissa, kuten Jürgen niitä kutsuu. Hän kertoo, että kun puhuja esittää elämismaailmassa väitteen ulkoisesta maailmasta, muut arvioivat väitettä kyseisen maailman pätevyysvaatimuksella, totuudella. Kun taas puhujan väite tulee tämän sisäisestä maailmasta, on pätevyysvaatimus arviointiin autenttisuus. Kolmannessa tapauksessa kun puhuja esittää väitteen koskien sosiaalisen maailman normeja, arvioidaan sitä oikeudellisuuden pätevyysvaatimuksella.
Ulkoisesta maailmasta tulevassa väitteessä on kyseessä objektiivinen maailma, sisäisestä maailmasta puhuttaessa on kyse sosiaalisesta maailmasta ja sosiaalisen maailman normeissa on kyse subjektiivisesta maailmasta.
Okei. Nyt tämä alkaa pikkuhiljaa aueta minulle. Elämismaailman sisällä siis on olemassa erilaisia "maailmoja". Tai siis näitä maailmankuvia.
Jürgen sanoo minulle, että vasta kun nämä kolme maailmaa on eriytynyt, me pystymme muodostamaan "reflektiivisen ja formaalin maaailman käsitteen". Näin me pystymme aina erikseen valita lähestymistapamme puhujan väitteeseen. Pystymme erikseen katsomaan väitettä puhujan näkökulmasta, ulkopuolisena tai vastaanottajana. Kaikki nämä ovat kytköksissä maailmankuviin.
Elämismaailmassa keskustelijat voivat kritisoida ja vahvistaa kolmea maailmaa koskevia väitteitä, sovittaa niitä koskevia erimielisyyksiä ja saavuttaa yhteisymmäryksen.
Jotta tätä teoriaa voisin soveltaa käytäntöön, vaatisi se aika kovia ponnisteluita ainakin tavallisesa keskustelussa. Tutkimuksessa tämä voisi kuitenkin auttaa Habermasin tiedonintressien lailla arvovapaaseen tutkimuksen tuottamiseen.
Aamu sujui nopeasti Jürgenin seurassa. Pyysin häntä tänään myös myöhäiskahveille, sillä tiukka aikataulu alkaa painamaan päälle. Hän sanoi tulevansa.
Näkemisiin siis!
Melike
Lähteet:
http://www.academia.edu/2522753/Habermasin_kolme_maailmaa_ja_elamismaailma_-_Luku_kirjassa
http://filosofia.fi/node/5305
torstai 10. lokakuuta 2013
Blogikurssin aakkoset
Näin viimeisen blogitekstini kunniaksi ajattelin koota ylös hieman asioita, joita minulle on jäänyt käteen yhteisistä aamuistani Jürgenin kanssa. Ajattelinkin koota hieman ajatuksiani Habermasista ja koko kurssista näin aakkosten muodossa, joten arvoisa Jürgen ja arvoisat lukijat, tästä lähtee viimeinen blogipäivitykseni!
A - Ajattelija. Olemme saaneet kurssin aikana tutustua useampaankin suureen ajattelijaan.
B - Berger. Olen päässyt kurssin aikana myös Peterin jäljille!
C - Communication. Tätä tuskin tarvitsee viestinnän opinnoissa hirveästi tarkentaa?
D - Deliberatiivinen demokratia. Demokratian muoto, joka on kehittynyt Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teorian ja julkisen tilan käsitteen ympärille.
E - Ein guter morgen mit Jürgen. Yhteiset aamukahvithan ovat olleet enemmänkin kuin vain hyviä!
F - Filosofia. Aika ajoin keskustelumme ovat olleet hyvinkin filosofisia.
G - Giddens. Uusi mielenkiintoinen tuttavuus. Sosiologi.
H - Habermas. Oma saksalainen filosofimme, johon on ollut kunnia tutustua kurssin kuluessa.
I - Ideologia.
J - Julkisuuden rakennemuutos. Ensimmäinen ja yksi tunnetuimmista Habermasin teorioista.
K - Kommunikatiivisen toiminnan teoria. Niin ikään yksi Habermasin kuuluisimmista teorioista.
L - Latour. On ollut ilo seurata myös iltoja Brunon seurassa!
M - Marxilaisuus. Aatesuuntaus, joka on vaikuttanut Habermasin teorioihin.
N - Normit.
O - Oppi. Olen aamuisten keskustelutuokioidemme ohella oppinut paljon uutta.
P - Putnam. Uusi tuttavuus tämäkin!
R - Rationalisaatio. Habermasin mukaan länsimainen rationalisaatio auttaa kommunikoijaa pääsemään paremmin yhteysymmärrykseen diskurssissa.
S - Sosiaalinen media.
T - Tiedonintressit.
U - Ulkopuolinen. Ajoittain olen tuntenut oloni myös ulkopuoliseksi uusien aiheiden keskellä.
V - Vaikuttaminen.
Y - Yhteisöviestintä. Lähes kaikki oppimistani uusista teorioista on helposti liitettävissä myös yhteisöviestintään.
Ä - Äreä. Olen kieltämättä ollut tätäkin, jos en ole heti sisäistänyt vieraani teorioita.
Ö - Öiset pohdinnat aina Jürgenin tapaamisten jälkeen ovat tulleet kurssin myötä melkeinpä tavaksi.
Kiitos siis Jürgen mielenkiintoisesta aamukahviseurasta, ehkäpä me tapaamme vielä joskus!
Sanni
A - Ajattelija. Olemme saaneet kurssin aikana tutustua useampaankin suureen ajattelijaan.
B - Berger. Olen päässyt kurssin aikana myös Peterin jäljille!
C - Communication. Tätä tuskin tarvitsee viestinnän opinnoissa hirveästi tarkentaa?
D - Deliberatiivinen demokratia. Demokratian muoto, joka on kehittynyt Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teorian ja julkisen tilan käsitteen ympärille.
E - Ein guter morgen mit Jürgen. Yhteiset aamukahvithan ovat olleet enemmänkin kuin vain hyviä!
F - Filosofia. Aika ajoin keskustelumme ovat olleet hyvinkin filosofisia.
G - Giddens. Uusi mielenkiintoinen tuttavuus. Sosiologi.
H - Habermas. Oma saksalainen filosofimme, johon on ollut kunnia tutustua kurssin kuluessa.
I - Ideologia.
J - Julkisuuden rakennemuutos. Ensimmäinen ja yksi tunnetuimmista Habermasin teorioista.
K - Kommunikatiivisen toiminnan teoria. Niin ikään yksi Habermasin kuuluisimmista teorioista.
L - Latour. On ollut ilo seurata myös iltoja Brunon seurassa!
M - Marxilaisuus. Aatesuuntaus, joka on vaikuttanut Habermasin teorioihin.
N - Normit.
O - Oppi. Olen aamuisten keskustelutuokioidemme ohella oppinut paljon uutta.
P - Putnam. Uusi tuttavuus tämäkin!
R - Rationalisaatio. Habermasin mukaan länsimainen rationalisaatio auttaa kommunikoijaa pääsemään paremmin yhteysymmärrykseen diskurssissa.
S - Sosiaalinen media.
T - Tiedonintressit.
U - Ulkopuolinen. Ajoittain olen tuntenut oloni myös ulkopuoliseksi uusien aiheiden keskellä.
V - Vaikuttaminen.
Y - Yhteisöviestintä. Lähes kaikki oppimistani uusista teorioista on helposti liitettävissä myös yhteisöviestintään.
Ä - Äreä. Olen kieltämättä ollut tätäkin, jos en ole heti sisäistänyt vieraani teorioita.
Ö - Öiset pohdinnat aina Jürgenin tapaamisten jälkeen ovat tulleet kurssin myötä melkeinpä tavaksi.
Kiitos siis Jürgen mielenkiintoisesta aamukahviseurasta, ehkäpä me tapaamme vielä joskus!
Sanni
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Rationalisaatio
Yritin kovasti saada unta yöllä, mutta nukkumatti oli jostain syystä jättänyt minut välistä. Huhuilin sitten Habermasia seurakseni. Ehdotin yökahvitteluja, kun ajatukset muutenkin pörräsivät päässä niin kovasti. Jürgen saapuikin paikalle ja toi mukanaan muffinsseja, jotka ilahduttivat yösyöpön mieltä. Istahdimme alas muffineiden ja kahvin kanssa siis yöllä neljältä. Mikäs siinä, ehkä tämä on jollekin aikainen aamu.
Halusin, että Jürgen puhuisi minulle järkeä, joten hän luonnollisesti nimesi aiheekseen rationalisaation. Jürgenin mukaan länsimainen rationalisaatio auttaa kommunikoijaa pääsemään paremmin yhteysymmärrykseen diskurssissa. Länsimainen rationalisaatio käsittää oikeuden, verotuksen, kirjanpidon, talouden jne. rationalisoitumisen. Jürgen kertoo, että ylipäätänsä rationalistoituneessa yhteiskunnassa on paremmat edellytykset yhteisymmärrykseen. Hän selittää minulle, että tämän mahdollistaa ns. kehittyneempi kommunikatiivinen kompetenssi sekä rationalisoitunut maailmankuva. Minä nyökkäilen vieressä ja mietin hiljaa, että näinhän tämän täytyykin juuri mennä. Kuulostaa varsin rationaaliselta. Ennen kun kerkeän liikaa myötäillä, varoittaa Jürgen minulle kuitenkin, että rationalisaatioprosessi aiheuttaa myös yhteiskunnan kompleksoitumista. Tämä menee minulta hieman yli ymmärryksen. Millä tavalla yhteyskunta voi kompleksoitua, kysyn. Tähän väliin Jürgen jätti minut yksin pohtimaan poistuessaan miesten huoneeseen ja hetken tutkittuani löysin Juha Heikkalan (1998) määritelmän järjestöjen kompleksisesta tilanteesta: "risteilevien rationaliteettien organisaatio". Heikkalan mukaan siis jos järjestö on kompeksoitunut, johtuu tämä moninaisesta ympäristön toiveiden joukosta ja siitä kuinka keskelle hyvinvointikolmiota järjestö sijoittuu.
Jään pohtimaan tätä yhteyskunnan kompleksoitumista. Se ei siis ole toivottu asia ja se täytyy muistaa ottaa huomioon rationalisaatioprosessissa. Jürgen palaa kahvipöytään, mutta kuitenkin vain kertoakseen, että hänen luomensa painuvat kiinni ja pyytää, että voisimme jatkaa pohdintojaa aamulla.
Minä huomaan vasta hänen tämän mainittuaan, että taitaa nukkumatti olla saapunut minunkin luokseni.
Huomiseen Jürgen!
Melike
Lähteet:
http://www.academia.edu/2522753/Habermasin_kolme_maailmaa_ja_elamismaailma_-_Luku_kirjassa
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12954/URN_NBN_fi_jyu-2006638.pdf?sequence=1
Halusin, että Jürgen puhuisi minulle järkeä, joten hän luonnollisesti nimesi aiheekseen rationalisaation. Jürgenin mukaan länsimainen rationalisaatio auttaa kommunikoijaa pääsemään paremmin yhteysymmärrykseen diskurssissa. Länsimainen rationalisaatio käsittää oikeuden, verotuksen, kirjanpidon, talouden jne. rationalisoitumisen. Jürgen kertoo, että ylipäätänsä rationalistoituneessa yhteiskunnassa on paremmat edellytykset yhteisymmärrykseen. Hän selittää minulle, että tämän mahdollistaa ns. kehittyneempi kommunikatiivinen kompetenssi sekä rationalisoitunut maailmankuva. Minä nyökkäilen vieressä ja mietin hiljaa, että näinhän tämän täytyykin juuri mennä. Kuulostaa varsin rationaaliselta. Ennen kun kerkeän liikaa myötäillä, varoittaa Jürgen minulle kuitenkin, että rationalisaatioprosessi aiheuttaa myös yhteiskunnan kompleksoitumista. Tämä menee minulta hieman yli ymmärryksen. Millä tavalla yhteyskunta voi kompleksoitua, kysyn. Tähän väliin Jürgen jätti minut yksin pohtimaan poistuessaan miesten huoneeseen ja hetken tutkittuani löysin Juha Heikkalan (1998) määritelmän järjestöjen kompleksisesta tilanteesta: "risteilevien rationaliteettien organisaatio". Heikkalan mukaan siis jos järjestö on kompeksoitunut, johtuu tämä moninaisesta ympäristön toiveiden joukosta ja siitä kuinka keskelle hyvinvointikolmiota järjestö sijoittuu.
Jään pohtimaan tätä yhteyskunnan kompleksoitumista. Se ei siis ole toivottu asia ja se täytyy muistaa ottaa huomioon rationalisaatioprosessissa. Jürgen palaa kahvipöytään, mutta kuitenkin vain kertoakseen, että hänen luomensa painuvat kiinni ja pyytää, että voisimme jatkaa pohdintojaa aamulla.
Minä huomaan vasta hänen tämän mainittuaan, että taitaa nukkumatti olla saapunut minunkin luokseni.
Huomiseen Jürgen!
Melike
Lähteet:
http://www.academia.edu/2522753/Habermasin_kolme_maailmaa_ja_elamismaailma_-_Luku_kirjassa
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12954/URN_NBN_fi_jyu-2006638.pdf?sequence=1
Vipivimppa kohtaamisemme
Kaksi edellistä kohtaamistamme tapahtuivat kirjeitse. Lupasin kertoa Jürgenille nyt kahvikupposen äärellä, miten French ja Allbright tulkitsivat Habermasin ajattelua kyseenalaistaneita tutkimustuloksia tutkimuksessaan "Resolving a Moral Conflict Through Discourse".
Tutkimuksen päätuloshan oli, että kehittyneellä moraalisella tasolla olevat ihmiset eivät käytä sen dirkursiivisempaa viestintätyyliä kuin alempienkaan tasojen edustajat. Vastaavasti alemmilla tasoilla olevat henkiköt eivät viesti strategisemmin kuin kehittyneemmillä tasoilla olevat. French ja Allbright ehdottavat tulokselle seuraavia muun muassa selitysvaihtoehtoja:
- Tässäkin tutkimuksessa käytetyn DIT-testin kehittäjä James Rest katsoo, että moraalitasot kehittyvät aina edellisen tason pohjalle, ja sopivissa olosuhteissa saatamme lipsahtaa moraalisesti "taaksepäin". Tämä on yksi selitys, ja jälleen kerran ristiriidassa Habermasin käsityksen kanssa. Habermasin mukaan ihminen luisuu alemmille moraalisille tasoille vain erityisissä kriisitilanteissa - jollainen tämä tutkimus tuskin on.
- Tutkimukseen osallistuneista ne, jotka edustivat kehittynyttä moraalista tasoa, olivat tässä tutkimuksessa myös ns. periaatteen ihmisiä. Tämä voi selittää heidän joustamattomuuttaan, mikä puolestaan on vaikeuttanut kompromissiin päätymistä.
- Strategisen viestintätyylin käytön vähyyttä alemmilla moraalisilla tasoilla voi selittää se, että tutkimuksessa muodostettiin pareja tasavertaisista henkilöistä, joista kummalakaan ei ollut esim. valta-asemaa toiseen nähden. Tutkijat haluaisivatkin tehdä vastaavan tutkimuksen epätasa-arvoisilla pareilla ja selvittää, miten se vaikuttaa tutkimustulokseen.
Niin, tästäkin kaikesta pitäisi näemmä vetää lanka omaan opiskelualaamme. Tutkimuksen tuloksia voinee soveltaa ainakin moninaisissa työyhteisöjen sisäisen viestinnän tilanteissa, joissa erilaiset ja eri asemissa olevat ihmiset pyrkivät selvittämään ristiriitoja. Ja niiltähän ei yksikään yhteisö täysin säästy.
Soon kuule Jürgen MORO, eiköhän nyt ole sanottu kaikki mitä sanottavissa on.
Maria
.jpg)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)